Opetus 7: Panosta käytettävyyteen

Jos luomasi palvelu on haastajana markkinalla missä on jo vakiintuneita toimijoita, on sinun löydettävä kilpailu etua pienimmistäkin asioista. Sinun pitää pystyä onnistua houkuttelemaan käyttäjät pois jo olemassa olevasta järjestelmästä - ja käyttämään sinun sovellustasi. Tämä tuskin onnistuu, jos sinun järjestelmääsi ei ole kehitetty käyttäjille.

Koko Web 2.0 buumi on tuonut (mielestäni) verkkopalveluiden fokukseen käytettävyyden.

Palvelun pitää olla helppokäyttöinen. Se että sinä olet valmis käymään läpi viisisivuisen rekisteröitymisprosessin, ei tarkoita sitä, että keskiverto käyttäjä olisi siihen valmis.

Käyttötilastot ovat erinomaisen tärkeä tiedonlähde palvelun parantamiseksi. www.mutteri.com tapauksessa olin ajatellut, että käyttäjä kulkisi seuraavanlaisen polun:

1. Klikkaa "Rekisteröidy" -linkkiä


2. Käyttäjät täyttää henkilötietonsa (joista vain osa oli pakollisia).


3. Käyttäjä viedään rekisteröinnin vahvistamissivulle


4. Käyttäjä kirjautuu järjestelmään sisään


5. Käyttäjä klikkkaa "Luo ilmoitus" -linkkiä

Mielestäni tuo flow oli selkeä, intuitiivinen ja pomminvarma. Mutta kun seurasin käyttötilastoja ja käyttökaavoja (tietolähteinä Google analytics, tietokanta, palvelimen logit) huomasin, turhan usein kävikin näin:

1. Käyttäjä rekisteröityi palveluun


2. Käyttäjä loi ilmoituksen

Melkein sama mitä minä olin ajatellut, paitsi että käyttäjät eivät kirjautuneet sisään rekisteröitymisen jälkeen. Muuten ihan hyvä, mutta koska he eivät olleet kirjautuneina sisään, jäivät he paitsi niistä lisäominaisuukista miksi he ylipäätään halusivat rekisteröityä (muokata ilmoituksia, lisätä kuva, poistaa ilmoitus, etc).

Mielestäni asialle piti tehdä jotain. Siispä mietin tulisesti missä vika on... minussa, palvelussa vai käyttäjissä. Enismmäisen karsin syyllisten listalta käyttäjät - palvelussa oli jotain vikaa. Havaitsin pari asiaa, kun tutkailin palvelua (muutaman kuukauden tauon jälkeen) tuoreilla silmillä.

1. Sisäänkirjautuminen oli mahdollista jokaiselta sivulta. Sivun oikeassa yläkulmassa oli kaksi kenttää ja "sisään" nappi. Kentillä ei ollut nimikettä (label), vaan olin toteuttanut tuon nimikkeen itse kenttään siten, että käyttäjätunnus kentässä luki oletusarvoinen sähköpostiosoite ja salasanakentässä luki "salasana" joka siis näkyi tähtimerkkeinä. Minulle tuo oli erittäin looginen juttu, mutta luulen, että käyttäjät sekoittivat tuon jonkinlaiseen "tilaa uutiskirje" toiminnallisuuteen (www.mutteri.com käyttäjätunnus on käyttäjän sähköpostiosoite).


2. Sisäänkirjautumis -lomakkeella ei ollut otsikkoa. En siis missään indikoinut, että näillä kentillä kirjaudutaan palveluun sisään. En kertonut missään mitä näillä kentillä tehdään.


3. Miksi palveluun pitää kirjautua erikseen sisään rekisteröitymisen jälkeen? Käyttäjähän on jo kertonut kertaalleen kaiken mitä sisäänkirjautumiseen tarvitaan. Muutin siis logiikkaa siten, että rekisteröitymisen yhteydessä ensin tallennetaan käyttäjän tiedot käyttäjätietokantaan - ja sen jälkeen heti perään kirjataan käyttäjä sisään käyttäen rekisteröintitietoja. Jos käyttäjä nyt heti rekisteröitymisen jälkeen luo ilmoituksen, luodaan se käyttäjän nimiin, ja hän pystyy hyödyntää rekisteröityneen käyttäjän lisäpalveluita.