Millainen on myyvä ilmoitus?

Myyjän kannalta on (tai ainakin pitäisi olla) erinomaisen mielenkiintoista se, millainen ilmoitus myy. En taida mutteri.com:in puitteissa tuota pystyä juurikaan analysoimaan, sillä minä en saa mistään tietoa mitkä ilmoitukset ovat päättyneet kaupantekoon.

Sen sijaan pystyn analysoimaan sitä millainen ilmoitus herättää kiinnostusta, sillä seuraan myynti-ilmoitusten tilastoja. Nämä tilastot ovat kaikille käyttäjille (vierailijoillekin) käytettävissä. Eli jokaisen ilmoituksen yhteydessä näytetään kuinka monta kertaa kyseinen ilmoitus on luettu.

Olen ollut alusta alkaen vakuuttunut siitä, että kuva on myynti-ilmoituksessa lähes välttämättömyys. Tätä näkemystä tukee myös tilastot. Keskimäärin näyttää, että kuvalliset ilmoitukset saavat lähes poikkeuksetta enemmän lukijoiden huomiota kuin ilmoitukset joissa ei kuvaa ole. Tietenkin tähänkin on olemassa poikkeuksia, mutta peukalosääntönä tuo kuva ois kiva varmasti toimii.

Mielestäni onkin mielenkiintoista miksi niin moni ilmoittaja jättää kuvan laittamatta. Tänä päivänä lähes jokaisessa kännykässä on kamera jolla saa otettua riittävän hyviä kuvia, jotta ne tukevat myynti-ilmoitusta. Kuvan ei todellakaan tarvitse olla ammattikuvaajan ottama muotokuva. Miksi tuo kuvien käyttö sitten yleensäkään kiinnostaa minua? Haluan tietenkin, että ilmoittajien myymät tuotteet käyvät kaupaksi, sillä se on ainoa tapa saada viidakkorumpu puhumaan positiivista tarinaa palvelusta. Jos www.mutteri.com:iin laitetut ilmoitukset eivät johda mihinkään, eivät myyjät varmasti laita uusia ilmoituksia palveluun - ja vielä vähemmän he kannustavat kavereitaan ilmoittamaan ao. palvelussa.

Mitä vähemmän sijoitat markkinointiin rahaa, sitä tärkeämpää on se, että olemassaolevat käyttäjät tulevat takaisin ja tuovat kaverinsakin.

Trendsetterin kesä

Kesä tulee, tai siis tuli jo, ja nyt on mielenkiintoista seurata miten se vaikkuttaa kirpputoritoimintaan. Voisi kuvitella, että kesäisin ihmisillä olisi muutakin tekemistä kuin roikkua webissä myytävää tai ostettavaa etsimässä. Edessä on www.mutteri.com:in ensimmäinen kesä. Koko saitti sai siis alkunsa noi vuosi sitten ja jossain kohtaa pitää tehdä tilinpäätös ensimmäiseltä toimintavuodelta.

Kesä ei välttämättä olekaan kirpputoritoiminnalle halla-aikaa.

Selvittelin hieman Google trends:in kautta miten hakusana "kirpputori" on sijoittunut aikaisempina vuosina. Oli vähintäänkin mielenkiintoista, että kesä ei välttämättä olekaan kirpputoritoiminnalle halla-aikaa. Trendsistä löytyi tietoja parilta viime vuodelta, joten mitään vedenpitävää johtopäätöstä ei hauista voinut vetää. Mutta niin 2005 kuin 2006 oli nähtävissä seuraavat ilmiöt tuon "kirpputori" hakusanan suhteen.

• Alkuvuonna hakusanaa käytettiin enemmän kuin loppuvuonna
• Kesäkuussa oli havaittavissa notkahdus alaspäin - liekö syynä Juhannus
• Heinäkuussa vastaavasti oli havaittavissa selvä piikki ylöspäin - heinäkuu näytti olevan vuoden paras kuukausi "kirpputori" hakusanalle.
• Joulukuussa ei kirpputorille ole kysyntää. Ei kovin suuri yllätys - harvemmin joululahjaksi ostetaan käytettyjä esineitä - ja pyhien aikaan ei kirpputoreillakaan ole juuri mitään toimintaa.

On jännittävää nähdä miten hakusanan suosion vaihtelut tulevat vaikuttamaan esimerkiksi mainostuloihin. Kirpputori -hakusana on www.mutteri.com:ille erittäin tärkeä, sillä se on jatkuvasti top 3:ssa mutteri.com:iin johtavissa hakusanoissa.

Lisää mainoksia => lisää rahaa?

Kun aloitin mutteri.com:in tekemisen oli minulla ajatuksena, että käyttäjän pitää aina tietää koska hän klikkaa mainosta. Toteutin tämän siten, että loin adsenseen oman väripaletin www.mutteri.com:in mainoksille. Tämä väripaletti noudattelin itse saitin väritystä, mutta mainoksen sijoittelu ja väritys yhdessä teki sen hyvin selväksi, että kyseessä oli mainos.

Toinen ajatukseni oli, että en halua täyttää sivuja mainoksilla. Kuten moni tietää, Goolen adsense salli korkeintaan kolmen mainosyksikön sijoittamisen yhdelle sivulle. Itse aloitin homman käyttämällä vain yhtä mainosyksikköä jokaisella sivulla.

päätin hylätä alkuperäisen mainostensijoittelustrategiani. Hylkäsin itse asiassa molemmat periaatteeni.

Näistä periaatteista huolimatta jotkut käyttäjät klikkaisivat mainoksia ja sitä kautta minulle tuli jonkinverran (ei oikeasti paljoa) rahaa. Mutta vaikka saitilla käyttäjämäärät kasvoivat, ei mainosrahaa tullut juurikaan enempää. Tällä hetkellä www.mutteri.com:issa on noin 100 päivittäistä erillistä kävijää. Ahneena :-) ihmisenä halusin, että tulot kasvaisivat orgaanista kasvua nopeammin. Niinpä päätin hylätä alkuperäisen mainostensijoittelustrategiani. Hylkäsin itse asiassa molemmat periaatteeni.

• Sijoitin kaikille sivuille lähes maksimimäärän mainoksia
• muutin mainosten väripaletin sellaiseksi, että ne eivät enää erottuisi muusta sisällöstä.
  

Muutosten jälkeen aloin seuraamaan mainosrahan kertymistä...

Ja kuinka ollakaan - heti seuraavan kuukauden aikana mainostulot lähes kolminkertaistuivat, vaikka käyttäjien määrä ei kasvanut merkittävästi. Uskomatonta mutta totta.

Eli mitä enemmän sivullasi on mainoksia, sitä enemmän niitä klikkaillaan. Tämä on tietenkin ihan ymmärrettävissä, mutta yllätyin siitä, että vaikutus oli niin suuri ja välitön.

Mikään ei ärsytä minua niin paljoa kuin mainoksia pursuavat saitit ja mainokset, jotka on naamioitu osaksi sisältöä.

Tästä huolimatta kehoittaisin mainostuloja havittelevia webmastereita harkitsemaan mainostensa sijoittelua ja määrää. Mikään ei ärsytä minua niin paljoa kuin mainoksia pursuavat saitit ja mainokset, jotka on naamioitu osaksi sisältöä.

Mainoksia sivuille - hinnalla millä hyvänsä

Kaikkien web sivustojen tavoitehan on löytää uusia käyttäjiä ja pitää kyseiset käyttäjät sivuilla. Mutta tähän käyttäjän sivuilla pitämiseen on olemassa kaikkien hyväksymä ja ylistämä poikkeus: Googlen adwords (ja miksei muutkin mainosohjelmat). On mielestäni jännittävää, että ihmiset (allekirjoittanut mukaanlukien) pistävät hartaudella rakennetuille sivuilleen Googlen mainoksia - tavoitteena johdattaa käyttäjät pois omilta sivuilta.

Tilannehan olisi vähän sama kuin MTV3 pistäisi lähetyksen poikki kesken ohjelman ja kehottaisi käyttäjiä menemään katsomaan mitä Nelosella on tarjottavana. Voisin kuvitella, että MTV3 ei moiseen mainoskikkaan lähtisi vaikka Nelonen siitä olisi valmis maksamaankin. Tai olisi ainakin mielenkiintoista tietää kuinka paljon moisesta mainoksesta pitäisi maksaa...

Ihmettelen sitä, että ihmiset (kuten minä) ovat valmiita laittamaan sivuilleen linkkejä joiden ainoa tarkoitus on johtaa vierailijat pois omilta sivuilta

Samantyyliset "sisältö vastaan mainos" -asetelmat ovat webissä arkipäivää mutta perinteisessä mediassa niitä päivitellään sopimattomina. Ajatellaan vaikka ns. "product placement" mainontaa. Eli markkinoinnin muotoa, missä yritys x maksaa tv sarjalle tai elokuvalle rahaa siitä, että yritys x:n tuote pääsee "luonnollisessa yhteydessä" esille elokuvassa. James Bond elokuvat ovat tätä nykyä lähinnä kokoillan mainoksia missä ajetaan BMW:llä ja soitellaan Sony Ericssonin puhelimilla. Tätä kuitenkin pidetään (vai pidetäänkö?) sopimattomana ja ylikaupallisena. Mutta samaan aikaan on aivan normaalia, että vakavasti otettava web palvelu sijoittaa sivuilleen asiayhteyteen sopivia mainoksia.

Ehkä nuo vertaukset eivät ole täysin sopivia tai tarkkoja analogioita kahden median välillä - mutta silti minä ihmettelen sitä, että ihmiset (kuten minä) ovat valmiita laittamaan sivuilleen linkkejä joiden ainoa tarkoitus on johtaa vierailijat pois omilta sivuilta. Ja tätä tehdään olematonta korvausta vastaan - tietämättä mitä sivuilla mainostetaan ja kuinka paljon siitä maksetaan.

PS: Itse olen suuri (uusien ja kaupallisten) Bond elokuvien ystävä, joten tarkoitukseni ei ollut ottaa Bond -elokuvia esimerkiksi panetellakseni niitä ja niiden kaupallisuutta.

Hakemaasi sivua ei löytynyt... ?

Sain tuossa muutama päivä sitten palautetta www.mutteri.com:ista. Muuan käyttäjä otti esiin URL:in pituuden - seikan minkä olin taas unohtanut. Kun aloitin mutteri.com:in rakentamisen, pidin URL:in helppoutta tärkeänä seikkana joka vaikuttaa käytettävyyteen. Mutta järjestelmää kehittäessä olen joutunut tekemään kompromisseja tuon suhteen ja pikkuhiljaa tuo tavoite on suorastaan päässyt unohtumaan. Palautteen antaja oli täysin oikeassa - mutteri.com:in URL:it olivat niin pitkiä ja kryptisiä, että niiden käyttäminen viittauksissa oli varsin hankalaa - ja luultavasti turhaa. Ongelma oli päässyt syntymään, koska välitän usein tietoa (parametreja) GET -menetelmällä eli osana sivun URL osoitetta.

Palautteen innoittamana päätin hieman yksinkertaistaa noita URL osoitteita - ainakin tärkeimpiä URL:eja kuten suora linkki ilmoitukseen. Sen sijaan, että URL osoite olisi muotoa: www.mutteri.com/ad_details_show.php?ad_id=1234&so=ASC&sby=title&l=fi muutin sen olemaan www.mutteri.com/ad.php?ad_id=1234. Jälkimmäinen on selvästi lyhyempi ja luettavampi.

Mutta tämä muutos toikin eteeni uuden ongelman: Mitä jos joku olisi jo linkittänyt tai tallentanut kirjasinmerkkinä jonkin sivun, jonka osoite nyt on muuttumassa? Hakukoneiden indexointihitaus takaisi myös sen, että moni käyttäjä päätyisi virhesivulle seuraamalla googlen ja ihmemaan hakutuloksia.

Mikään ei ole turhauttavampaa, kuin päätyä sivulle jota ei ole enää olemassa tai joka onkin siirretty.

Ymmärsin siis, että jo valmiin (ja käytössä olevan) järjestelmän sivurakenteen muuttaminen edellyttää sitä, että vanhoista käyttäjistä (ja linkeistä) huolehditaan tavalla missä käyttäjät pääsevät sivurakenteen muutoksista huolimatta oikealle sivulle. Itse ratkaisin ongelman siten, että tein pienen ohjelmapätkän, jonka tehtävä on varmistaa, että uudelleenohjaukset tapahtuvat aina oikein.

Perussääntönä sanoisin, että älä koskaan käytä uudelleenohjauksia normaalitilanteissa. On hyvin harvoja tilanteita, että käyttäjää pitäisi hyppyyttää sivulta toiselle. Uudelleenohjaus on kuitenkin kullanarvoinen ominaisuus HTML:ssä, silloin kun haluat uudelleenjärjestellä sivustoasi.

Opetus 12: Virheiden käsittely

Tämä saattaa olla oppimistani tärkein: Virheiden käsittely ja -raportointi. PHP on tehty käyttäjälleen / ohjelmoijalle varsin helpoksi. PHP:stä voi sanoa melkein ihan samaa mitä sanoin nykyajan selaimista.

PHP suorittaa melkein mitä ohjelmakoodia tahansa kunhan rivi päättyy puolipisteeseen

No, saattaa olla, että lausunnossa on hieman liioittelua. Mutta joka tapauksessa PHP on hyvin virhesietoinen, ja oletuskonfiguraatioilla (ainakin Linuxissa) ei ohjelmoijaa juuri häiritä turhilla virheilmoituksilla. Tähän minäkin tuudittauduin ja ajattelin, että kun ohjelma koodi menee läpi, on koodi valmista. Asiaan hieman perehdyttyäni voin todeta: höpöhöpö. Vaikka ohjelmakoodi menee hienosti läpi, ja se näyttää jopa tekevän mitä koodaaja ajatteli, voi pinnan alla muhia melkoinen virheiden suma. Siispä suosittelen muutamaa temppua, millä tähänkin ongelmaan voi puuttua.

1. Tutustu ohjelmointikielesi ja -alustasi tarjoamiin virheenkäsittelyrutiineihin.
   
2. Kehitysympäristössä suosittelen, että virheiden raportointi tapahtuu ruudulle (ja varmista, että myös mitättömät varoitukset raportoidaan). Luultavasti kannattaa jälkiselvittelyn kannalta kirjoittaa kaikki virheet myös logitiedostoihin.
   
3. Tuotantojärjestelmässä virheitä ei tietenkään kannata raportoida käyttäjän ruudulle. Mutta pidä raportointitaso tiukkana - eli pienimmätkin varoitukset talteen. Ja loggaa kaikki virheet ja varoitukset logitiedostoon.
4. käy läpi tuota logia säännöllisesti (ja mahdollisimman usein).

Tästä seuraa se, että keskeneräinen koodi jää julkaiseematta.

Ja kun olet mielestäsi valmis, kirjaantuu testauksen ohi päässeet virheet logeihin, mistä ne on jälkikäteen helppo huomata JA korjata.

Mutteri.com:ista voisi kertoa muutaman hyvän esimerkin. Kun käänsin loggaus tasot sellaisiksi, että varoituksetkin näytetään, huomasin kuinka paljon pieniä virheitä olin tehnyt. Suurin osa virheistä oli lähinnä kosmeettisia (kuten viittauksia taulukon indekseihin joita ei ollut alustettu tai olemassa) mutta muutamia pahojakin löytyi. Toinen esimerkki sattui kun olin saanut kaikki virheet (mielestäni) korjattua. Siirsin taas totuttuun tapaan koodin tuotantopalvelimelle. Loggaus on siellä ohjattuna logitiedostoon. Parin päivän kuluttua kävin katselemassa logeja. Yllätyksekseni logeihin oli muutama rivi ilmestynyt. Kuinka ollakaan, yksi virhe pisti silmään: Virhe tuli sivulta, minne ei normaalioloissa käyttäjä menisi [tai pitäisi voida mennä] ja tuo oli tapahtunut keskellä yötä suomalaista aikaa. Virhettä selvittäessäni huomasin virheen autentikoinnissa yhdellä sivulla. Ja tuon virheen seurauksena robotti (näin ainakin luulen käyttäytymisen perusteella) oli sivua käynyt pari kertaa ihmettelemässä. Ei muuta kuin samantien sormet koodiin ja virheet ojennukseen - tulipa siinä samalla katselmoitua koko koodi vastaavien virheiden varalta. Eli

• robotti oli päätynyt sellaiseen paikkaan minne en uskonut sen pääsevän.
  
• Ja koska luulin, että autentikointi oli ok, oli tuo jäänyt huolellisen testaamisen ulkopuolelle.
  
• Ja kuinka ollakaan siellä tuli PHP varoituksia, mitkä kirjautuivat logiin.

Kun loggaus on kunnossa ja varoituksia ei normaalisti tule - löytyy virhelogeista kummallisuuksia mitkä muuten saattaisivat jäädä huomaamatta.

Tarinan opetus on siis

• Älä piilota virheitä ja varoituksia kehitysvaiheessa.
  
• Tuotantovaiheessa kirjaa pienimmätkin virheet / varoitukset logeihin.
• Seuraa logejasi säännöllisesti ja riittävän usein.

Sivun ulkoasun suunnittelu

Sivun ulkoasun suunnittelu on luonnollisesti yksi sivuston luomisen mielenkiintoisimmista vaiheista. Asettelu on teknisesti yksinkertaista (wysiwyg, html, jne) koska html kuvauskielenä helpohkosti opittavissa. Ulkoasu on yksinkertaisuudestaan huolimatta yksi tärkeimmistä tekijöistä millä sinä voit erottua muista sivustoista. Uskaltaisin melkein väittää, että sivuston ulkoasu on heti toiseksi tärkein seikka millä voit vakuuttaa käyttäjäsi palvelusi tuomasta lisäarvosta. Kaikkein tärkein on laadukas ja originaali sisältö. Jacob Nielsen [yksi web käytettävyyden pioneereista] on usein sanonutkin "Content rules" eli sisältö hallitsee.

Kun opettelet HTMLn saloja, tutustut CSS:ään, huomaat pian, että sivuston ulkoasun suunnittelussa vain taivas on rajana. HTML sallii sinun taittaa sivusi villeimpien haaveidesi ja visioidesi mukaisesti. Tätä nykyä on mahdollista sijoittaa sivulle melkein mitä tahansa mediaa (kuvia, musiikkia, videoita, sovelluksia [kutenMarcromedian flash]). Mutta varoituksen sana:

Se että jotain voi tehdä, ei tarkoita että sitä pitää tehdä, tai että sitä edes kannattaa tehdä.

Sivustoa suunnitellessa kannattaa tutustua käytettävyyteen ja tiettyihin internetin lainalaisuuksiin. Käytettävyydestä löytyy varmasti paljon materiaalia googlaamalla, mutta jos mitään muuta et jaksa / halua lukea, niin käy katsomassa Jacob Nielsenin ajatuksia useit.com:issa.

Jacob on käytettävyyden pioneeri ja hänen kirjoituksensa jopa 90 -luvun alusta ovat yllättäen yhä pääosin ajankohtaisia ja valideja.

Kehittelen siis www.mutteri.com:ia Linuxissa pyörivässä kehitysympäristössä. Laitteistoni ei ole viimeistä huutoa, joten käytän normaalisti resoluutiota 1280x1024. Mielestäni tämä on verrattain matala resoluutio, joten oletin että suurin osa käyttää ainakin tätä resoluutiota, ellei peräti 1600x1280. Olen kehittämisessä noudattanut Nielsenin oppeja mm. siinä, että sivuston taulukot on tehty skaalautiviksi (ei siis kiinteän levyisiksi, vaan leveydet on määritelty suhdelukuna selaimen leveyteen). Tällä saavutetaan normaalisti hyvä yleiskäytettävyys erilaisilla resoluutioilla. Mutta se mitä en kehittäessäni ottanut huomioon on, että googlen mainosten aseettelu vaikuttaa merkittävästi siihen miten sivustoa voi skaalata. Koska en tietenkään näytä kehitysympäristössäni googlen mainoksia (itselleni), en nähnyt tuota vaikutusta ennenkuin sain aiheesta palautetta loppukäyttäjiltä. Sain kuulla, että sivu ei mahdu kokonaisuudessaan näytölle jos käyttäjällä on resoluutio 1024x768 (tai alhaisempi). Ensimmäinen ajatukseni oli: "no kyse on marginaaliryhmästä". Mutta varmistin asian käyttötilastoista, jotka kertoivatkin karua kieltä: 50% käyttäjistä käyttää 1024x768 resoluutiot.

Älä siis oleta, että tavallisten käyttäjien laitteisto vastaa omaa laitteistoasi.

Itse asiassa, suunnittele sivustosi kaikkein heikoimmalle kokoonpanolle - siten palvelet niin vanhoilla laitteilla selaavia kuin uusimpien laitteiden käyttäjiä.